D Em A
En kanna kaunaa, enkä kaipaa tänne koskaan
D Em A
Kun äiti kuolee, lähden viimein kaupunkiin
D Em A
En muista niitä, jotka nyt mua hieroo paskaan
D Em A
Jos laitan silmät kiinni, nousen taivaisiin
Bm A G D
Ne huutaa raivoissaan: ei mies, ei toimi noin!
Bm A G D
Kauneus kai loukkaa niitä, minkä sille voin
Bm A G D
Ja ruumistani täällä vaikka pilkataan
Bm A G
sieluuni koskea ei voi
D
milloinkaan
D Em A
Vaatteeni, joille irvaillen ihmiset nauraa
D Em A
ja höyhenpuuhka, jota nyt niin halveksitaan
D Em A
tarvitsee siellä vielä lisää kimaltavaa
D Em A
tai muuten hukun massaan monenkirjavaan
Bm A G D
Eivätkä ruuhkaan juutu perheautot vain
Bm A G D
vaan linja-autot, limusiinit rinnakkain
Bm A G D
Joskus voin mennä vuorille vain katsomaan
Bm A G
alhaalla illoin hehkuvaa
D
maisemaa
D Em A
En niele tuskaa, vaan shamppanjaa virtanaan
D Em A
Verhoudun paljetteihin päästä varpaisiin
D Em A
Minä tunnen kaikki ja tietenkin minut tunnetaan
D Em A
Valokeila aina osuu tähden askeliin
Bm A G D
Ei pilkkaa suut, ei nouse sormi yksikään
Bm A G D
En enää pelkää, etten ketään löydäkään
Bm A G D
Ja linnun lailla kerran nousen korkeimpaan
Bm A G
ruumiini vanki koskaan en
D
ollutkaan
