Haloo Helsinki: Vapaus Käteen Jää By:samppa972 [Intro] F Am Dm C [Verse 1] F On nainen ratissa kyyneleitä keräillen Dm Am Työpäivän lopussa mies soittaa humalasta heräillen C Nainen ajaa kotiin itseään etsien F Mies eli ennen yksi päivä kerrallaan Dm Am Nyt yksi minuutti voi kaiken ihan täysin kadottaa C Kohta on taas kaikki irrallaan [Chorus] F Kun elämässä kaiken menettää Am silloin vapaus on ainut, mitä käteen jää Dm on ylämäki raskas askeltaa C mutta alamäkeen liian usein katoaa F jos se ei tapa, niin se todellakin hajottaa Am ei muistojen päälle kultakerrosta saa D# hymyile tai itket, kuinka vaan C ole hetki niinkuin huomista ei olisikaan [Verse 2] F On paljon tasoja vielä meidän edessä Dm Am Vanhat kivet ja puut, energiakenttien välissä C tää kaikki ei oo meidän käsissä F Dm Tuhon kynsissä on aikamme sieluton Am mutta lupaan että huominen C on joskus monen vuoden takainen [Chorus] F Kun elämässä kaiken menettää Am silloin vapaus on ainut mitä käteen jää Dm on ylämäki raskas askeltaa C mutta alamäkeen liian usein katoaa F jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa Am ei muistojen päälle kulta kerrosta saa D# hymyile tai itket kuinka vaan C ole hetki niinkuin huomista ei olisikaan Em On nainen ratissa kyyneleitä keräillen F Ei kukaan kotona oota C hän tekee u-käännöksen G ja nousee autosta huutaen Em F on sade lakannut, tie loistaa hohtoa C aurinko laskee ja nainen laittaa vikan röökin palamaan C on vapaa tekemään mitä vaan [Chorus] F Kun elämässä kaiken menettää Am silloin vapaus on ainut mitä käteen jää Dm on ylämäki raskas askeltaa C mutta alamäkeen liian usein katoaa F jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa Am ei muistojen päälle kulta kerrosta saa D# hymyile tai itket kuinka vaan C ole hetki niin kuin huomista ei olisikaan F Kun elämässä kaiken menettää Am silloin vapaus on ainut mitä käteen jää Dm on ylämäki raskas askeltaa C mutta alamäkeen liian usein katoaa F jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa Am ei muistojen päälle kulta kerrosta saa D# hymyile tai itket kuinka vaan C ole hetki niin kuin huomista ei olisikaan