Haloo Helsinki: Vapaus Käteen Jää
By:samppa972
[Intro] F Am Dm C
[Verse 1]
F
On nainen ratissa kyyneleitä keräillen
Dm Am
Työpäivän lopussa mies soittaa humalasta heräillen
C
Nainen ajaa kotiin itseään etsien
F
Mies eli ennen yksi päivä kerrallaan
Dm Am
Nyt yksi minuutti voi kaiken ihan täysin kadottaa
C
Kohta on taas kaikki irrallaan
[Chorus]
F
Kun elämässä kaiken menettää
Am
silloin vapaus on ainut, mitä käteen jää
Dm
on ylämäki raskas askeltaa
C
mutta alamäkeen liian usein katoaa
F
jos se ei tapa, niin se todellakin hajottaa
Am
ei muistojen päälle kultakerrosta saa
D#
hymyile tai itket, kuinka vaan
C
ole hetki niinkuin huomista ei olisikaan
[Verse 2]
F
On paljon tasoja vielä meidän edessä
Dm Am
Vanhat kivet ja puut, energiakenttien välissä
C
tää kaikki ei oo meidän käsissä
F Dm
Tuhon kynsissä on aikamme sieluton
Am
mutta lupaan että huominen
C
on joskus monen vuoden takainen
[Chorus]
F
Kun elämässä kaiken menettää
Am
silloin vapaus on ainut mitä käteen jää
Dm
on ylämäki raskas askeltaa
C
mutta alamäkeen liian usein katoaa
F
jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa
Am
ei muistojen päälle kulta kerrosta saa
D#
hymyile tai itket kuinka vaan
C
ole hetki niinkuin huomista ei olisikaan
Em
On nainen ratissa kyyneleitä keräillen
F
Ei kukaan kotona oota
C
hän tekee u-käännöksen
G
ja nousee autosta huutaen
Em F
on sade lakannut, tie loistaa hohtoa
C
aurinko laskee ja nainen laittaa vikan röökin palamaan
C
on vapaa tekemään mitä vaan
[Chorus]
F
Kun elämässä kaiken menettää
Am
silloin vapaus on ainut mitä käteen jää
Dm
on ylämäki raskas askeltaa
C
mutta alamäkeen liian usein katoaa
F
jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa
Am
ei muistojen päälle kulta kerrosta saa
D#
hymyile tai itket kuinka vaan
C
ole hetki niin kuin huomista ei olisikaan
F
Kun elämässä kaiken menettää
Am
silloin vapaus on ainut mitä käteen jää
Dm
on ylämäki raskas askeltaa
C
mutta alamäkeen liian usein katoaa
F
jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa
Am
ei muistojen päälle kulta kerrosta saa
D#
hymyile tai itket kuinka vaan
C
ole hetki niin kuin huomista ei olisikaan