email: [email protected] [Verse 1] Am Pikajuna Meksikon halki kiitää, yö jo on B7 Valokeilat lakaisevat rataa kiiltävää Haukku kuuluu kojootin häipyy meluun veturin Em Sierra Madren takaa kuu kuin juusto möllöttää Ensiluokan vaunussa uninen on tunnelma E7 Am Matkustajat, miehet, naiset, kaikki torkkuvat Em C7 Silloin vauhti hiljenee ja melkein pysähtyy Em B7 Em Missä lienee pysähdyksen syy? [Verse 2] Em Jarrut pyöriin kirskahtaa, vaunun ovi aukeaa B7 Sisään syöksyy kaksi miestä mustanpuhuvaa Pikku-Pete, Iso-Pat, gangstereita molemmat Em Kumpainenkin suurta reikärautaa heiluttaa "Kädet ylös, gentlemen!" Huutaa käskyn terävän E7 Am Iso-Pat ja pari kertaa kattoon laukaisee Em C7 "Viisainta kun jokainen nyt lompsan aukaisee Em B7 Em Kuula sille joka kenkkuilee" [Verse 3] Em Vastustaa ei kukaan voi, Pikku-Pete vartioi B7 Iso-Pat kun evakuoi sormin tottunein Sormukset ja kukkarot, medaljongit, lompakot Em Matkalaukut rosvo myöskin tutkii yksin tein Mitään uhreille ei jää, saalis toiveet ylittää E7 Am Pikku-Pete hohottelee kohti kurkkuaan: Em C7 "Miehet lyödään tainnoksiin mut naiset viedään pois! Em B7 Em Lempimättä nyt en olla vois" [Verse 4] Em Jymisevä nauru soi, Iso-Pat nyt aprikoi B7 Kumppaninsa sanoja ja kohta murahtaa: "Okay, niimpä tehdäänkin, saamme kelpo haaremin Em Viedään likat piiloluolaan Sierra Madren taa" Silloin vaunun loukosta herrasmiesten joukosta E7 Am Hidalgo nyt esiin astuu, sanoo: "Senores! Em C7 Meille tehkää mitä vain, mut naiset säästäkää Em B7 Em Muuten teistä kehno muisto jää!" [Verse 5] Em Seuraa hetken hiljaisuus, ehdotus on outo, uus B7 Haa, nyt naisten parvessakin syntyy kohinaa Vanhapiika muuan, kas viisikymmenvuotias Em Vaatii puheenvuoroa ja heti sen myös saa Silmät vihaa leimuten, tasajalkaa hyppien E7 Am Hidalgolle kiukkuaan hän ryhtyy purkamaan: Em C7 "Mitäs herra suutaan soittelee ja hääräilee? Em B7 Em Tehdään niin kuin rosvot määräilee!" [Verse 6] Em Vanhapiika hypähtää, Patin kaulaan, siihen jää B7 Vaikka iso rosvo koittaa häätää häntä pois Nainen lemmenkipeä muiskuissaan on ripeä Em Eikä Patin vastustelu estää niitä vois Hohottelee Peten suu, kaveri kun hermostuu E7 Am Vanhanpiian kuiskiessa: "Darling, I love you!" Em C7 Ihmismuurit tuijottavat silmät selällään Em B7 Em kuinka kaikki oikein päättyykään! [Verse 7] Em Kauhuissaan on Iso-Pat, ikäneidon suudelmat B7 Tulisia ovat, niissä hehkuu lemmen lies Kiljuu rosvo: "Kuulkaa miss! Minä olen naimisiss Em Ja on neljä lastakin, en ole vapaa mies Kaverini kihlatkaa, siitä kelpo miehen saa" E7 Am Puhe tämä Pikku-Peten posket kalventaa Em C7 Junavaunun ovesta hän säntää pakoon, jees! Em B7 Em Mut ei pääse metriäkään ees [Verse 8] Em Ikäneito yljännyt äskeisen on hyljännyt B7 Pikkuruista Peteä hän halaa, suutelee Vapauden takaisin Iso-Pat sai tietenkin Em Vuorostansa apua jo Pete huutelee Vannoo että myöskin hän naimakaupan pätevän E7 Am Solmi, ja on lapsiakin vissiin seitsemän! Em C7 Ehkäpä on kahdeksankin, laskutaidollaan B7 Em Kun ei pääse Pete loistamaan [Verse 9] Em Itkuun kääntyy neidon suu, nyt hän vasta kimmastuu B7 Peten leukaan täräyttää suoran oikean Unten mailla, otsa hies, siinä uinuu pikkumies Em Iso-Pat nyt puolestansa huomaa vaaran häntä uhkaavan Ehdi ei hän aseeseen tarttua, kun uudelleen E7 Am vanhan piian nyrkki puhuu. Vaikka tuhanteen Em C7 tuomari nyt laskea kai lukujansa sais Em B7 Em ennen kuin Pat siitä virkoais [Verse 10] Em Pikajuna Meksikon matkaa jatkamassa on B7 Rosvot lojuu köytettyinä alla penkkien Tehty on taas jako uus, takaisin kun omaisuus Em Saatiin alkuasukkaiden sekä jenkkien Vaara ohi, rauha maas, iloinen on vaunu taas E7 Am Yksi vain on synkkänä - no kuka, arvatkaas: Em C7 Vanhapiika yhdy ei nyt riemuun joukon muun Em B7 Em "Onni taas on mennyt ohi suun"
