[Verse] Em B7 Em D Am Bsus B Pakkasyö on, ja leiskuen Pohja loimuja viskoo. Em B7 Em D Am Bsus B Kansa kartanon hiljaisen yösydän untaan kiskoo. G D Em B Em B7 C Am B Ääneti kuu käy kulkuaan, puissa lunta on valkeanaan, Em C Em B7 Em kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta. [Verse] Em B7 Em D Am Bsus B Ladosta tulee, hankeen jää harmaana uksen suuhun, Em B7 Em D Am Bsus B vanhaan tapaansa tirkistää kohti taivasta kuuhun, G D Em B Em B7 C Am B katsoo metsää, min hongat on tuulensuojana kartanon, Em C Em B7 Em miettivi suuntaan sataan ainaista ongelmataan. [Verse] Em B7 Em D Am Bsus B Partaa sivellen aprikoi, puistaa päätä ja haastaa- Em B7 Em D Am Bsus B "ei tätä ymmärtää en voi, ei tää pulma on vasta"- G D Em B Em B7 C Am B heittää tapaansa järkevään taas jo pois nämä vaivat pään, Em C Em B7 Em lähtee toimeen ja työhön lähtee puuhiinsa yöhön. [Verse] Em B7 Em D Am Bsus B Aitat ja puodit tarkastain lukkoja koittaa nytkyin- Em B7 Em D Am Bsus B lehmät ne lehdoista näkee vain unta kahleissa kytkyin; G D Em B Em B7 C Am B suitset ja siimat ei selkään soi ruunan, mi myöskin unelmoi Em C Em B7 Em torkkuen vasten seinää; haassa se puree heinää. [Verse] Em B7 Em D Am Bsus B Lammasten luo käy karsinaan, makuulla tapaa ne ukko; Em B7 Em D Am Bsus B kanat jo katsoo, pienallaan istuu ylinnä kukko, G D Em B Em B7 C Am B kopissa Vahti hyvin voi, herää ja häntää liehakoi, Em C Em B7 Em tonttu harmaanuttu Vahdille kyllä tuttu. [Verse] Em B7 Em D Am Bsus B Puikkii ukko jo tupahan, siellä on isäntäväki, Em B7 Em D Am Bsus B tontulle arvoa antavan näiden jo aikaa näki; G D Em B Em B7 C Am B varpain hiipivi lasten luo, nähdäkseen sulot pienet nuo, Em C Em B7 Em ken sitä kummeksis juuri; hälle se riemu on suuri. [Verse] Em B7 Em D Am Bsus B Isän ja pojan on nähnyt hän puhki polvien monten Em B7 Em D Am Bsus B nukkuvan lasna; mut mistähän tie oli avutonten? G D Em B Em B7 C Am B Polvet polvien tietämiin nousi, vanheni, läks'-mihin niin? Em C Em B7 Em Ongelma, josta halaa selkoa, noin taas palaa! [Verse] Em B7 Em D Am Bsus B Latoon parvelle pyrkii vaan, siellä hän pitää majaa; Em B7 Em D Am Bsus B pääskyn naapuri suovallaan on liki räystään rajaa; G D Em B Em B7 C Am B vaikka pääsky nyt poissa on, keväällä tuoksuun tuomiston Em C Em B7 Em kyllä se saapuu varmaan seurassa puolison armaan. [Verse] Em B7 Em D Am Bsus B Silloin se aina sirkuttaa monta muistoa tieltä, Em B7 Em D Am Bsus B ei toki tunne ongelmaa, näin joka kiusaa mieltä. G D Em B Em B7 C Am B Seinän raosta loistaa kuu, ukon partahan kumottuu, liikkuu parta ja hulmaa, tonttu se miettii pulmaa. [Verse] Em B7 Em D Am Bsus B Vaiti metsä on, alla jään kaikki elämä makaa, Em B7 Em D Am Bsus B koski kuohuvi yksinään humuten metsän takaa. G D Em B Em B7 C Am B Tonttu puoleksi unissaan ajan virtaa on kuulevinaan, Em C Em B7 Em tuumii, minne se vienee, missä sen lähde lienee. [Verse] Em B7 Em D Am Bsus B Pakkasyö on, ja leiskuen Pohja loimuja viskoo. Em B7 Em D Am Bsus B Kansa kartanon hiljaisen aamuhun unta kiskoo. G D Em B Em B7 C Am B Ääneti kuu käy laskemaan, puissa lunta on valkeanaan, Em C Em B7 Em kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta.
