[Intro]
Am C F
[Verse 1]
Dm G7 C Em Gm A7 Dm F
Merijäljet lyö luotoon, vaot kallion ne aalto tehnyt on. Myös myrskysää tarttuu Maijan muotoon,
Dm E7 Am C D
ja Jannen silmiin leudot tuulet kiinni jää.
Dm Am C D
Meren ankara työ
Dm Am C D
heihin merkkinsä lyö,
Dm E7 Am
heihin merkkinsä lyö.
[Verse 2]
Dm G7 C Em Gm A7 Dm F
Oppii luodolla kielen, sanat liikaa ois ja joutaa lauseet pois. Voi aavistaa vaimo toisen mielen,
Dm E7 Am C D
hän tuntee tuulen, joka miehen matkaan saa.
Dm Am C D
Katsoo hän lähtijää,
Dm Am C D
vielä tyyni on sää,
Dm E7 Am
vielä tyyni on sää.
[Bridge]
Am C D E
Kun saapuu taas saaliineen hän, on kuin mies naistaan tuntisi enemmän.
E7 Am F E7 F C
Rannalle suurimmat siioistaan tuo huutaen: "Eivät ne karkaa suomusta nuo."
F E7 F C Dm Am Dm E F G Am
Katsetta arkaa vaimoon hän luo, karkeaa sarkaa kosketellen kertoo mies terveiset myrskyjen.
[Verse 3]
Am C D E
Niin jatkuu tuo yhteinen työ taas kunnes saapuu tyynenä kesäyö.
E7 Am F E7 F C F E7 F C
Yhdestä katseesta mies ymmärtää vaimoaan, kuinka hän pelkää myrskyävää pohjoista selkää yksin kun jää.
Dm Am Dm E F G A
"Siis tyynnytelkää huomiset veet, haltiat" mies pyyhkii kyyneleet.
