[Verse 1] Em H7 Em Pakkasyö on, ja leiskuen D Am Hsus4 H Pohja loimuja vis - koo. Em H7 Em Kansa kartanon hiljaisen D Am Hsus4 H yösydän untaan kisk - oo. G D Em H Ääneti kuu käy kulkuaan, Em H7 C Am H puissa lunta on val - kea - naan, Em C kattojen päällä on lunta. Em H7 Em Tonttu ei vaan saa unta. [Verse 2] Em H7 Em Ladosta tulee, hankeen jää D Am Hsus4 H harmaana uksen suu - hun, Em H7 Em vanhaan tapaansa tirkistää D Am Hsus4 H kohti taivasta kuu - hun, G D Em H katsoo metsää, min hongat on Em H7 C Am H tuulensuojana kar - ta - non, Em C miettivi suuntaan sataan Em H7 Em ainaista ongelmataan. [Verse 3] Em H7 Em Partaa sivellen aprikoi, D Am Hsus4 H puistaa päätä ja has - ta. Em H7 Em - Ei tätä ymmärtää en voi, D Am Hsus4 H ei tää pulma on vas - ta. G D Em H Heittää tapaansa järkevään Em H7 C Am H taas jo pois nämä vai - vat - pään, Em C lähtee toimeen ja työhön, Em H7 Em lähtee puuhiinsa yöhön. [Verse 4] Em H7 Em Aitat ja puodit tarkastain D Am Hsus4 H lukkoja koittaa nyt - kyin. Em H7 Em Lehmät ne lehdoista näkee vain D Am Hsus4 H unta kahleissa kyt - kyin; G D Em H suitset ja siimat ei selkää soi Em H7 C Am H ruunan, mi myöskin u - nel - moi: Em C torkkuen vasten seinää Em H7 Em haassa se puree heinää. [Verse 5] Em H7 Em Lammasten luo käy karsinaan, D Am Hsus4 H makuulla tapaa ne uk - ko. Em H7 Em Kanat jo katsoo, pienallaan D Am Hsus4 H istuu ylinnä kuk - ko. G D Em H Kopissa Vahti hyvin voi, Em H7 C Am H herää ja häntää lie - ha - koi; Em C tonttu harmajanuttu Em H7 Em Vahdille kyllä on tuttu. [Verse 6] Em H7 Em Puikkii ukko jo tupahan, D Am Hsus4 H siellä on isäntä- väki; Em H7 Em tontulle arvoa antavan D Am Hsus4 H näiden jo aikaa nä - ki. G D Em H Varpain hiipivi lasten luo Em H7 C Am H nähdäkseen sulot pie - net - nuo; Em C ken sitä kummeksis juuri - Em H7 Em hälle se riemu on suuri. [Verse 7] Em H7 Em Isän ja pojan on nähnyt hän D Am Hsus4 H puhki polvien mon - ten Em H7 Em nukkuvan lasna - mut mistähän D Am Hsus4 H tie oli avu - ton - ten? G D Em H Polvet polvien tietämiin Em H7 C Am H nousi, vanheni, läks mi - hin - niin? Em C Ongelma josta halaa Em H7 Em selkoa, noin taas palaa [Verse 8] Em H7 Em Latoon parvelle pyrkii vaan, D Am Hsus4 H siellä hän pitää ma - jaa; Em H7 Em pääskyn naapuri suovallaan D Am Hsus4 H on liki räystään ra - jaa. G D Em H Vaikka pääsky nyt poissa on, Em H7 C Am H keväällä tuoksuun tuo - mis - ton Em C kyllä se saapuu varmaan Em H7 Em seurassa puolison armaan. [Verse 9] Em H7 Em Silloin aina se sirkuttaa D Am Hsus4 H monta muistoa tiel - tä, Em H7 Em ei toki tunne ongelmaa, D Am Hsus4 H näin joka kiusaa miel - tä. G D Em H Seinän raosta loistaa kuu, Em H7 C Am H ukon partahan kum ot - tuu; Em C liikkuu parta ja hulmaa, Em H7 Em tonttu se miettii pulmaa. [Verse 10] Em H7 Em Vaiti metsä on, alla jään D Am Hsus4 H kaikki elämä ma - kaa, Em H7 Em koski kuohuvi yksinään D Am Hsus4 H humuten metsän ta - kaa. G D Em H Tonttu puoleksi unissaan Em H7 C Am H ajan virtaa on kulke- vi - naan, Em C tuumii, minne se vienee, Em H7 Em missä sen lähde lienee. [Verse 11] Em H7 Em Pakkasyö on, ja leiskuen D Am Hsus4 H Pohja loimuja vis - koo. Em H7 Em Kansa kartanon hiljaisen D Am Hsus4 H aamuhun unta kis - koo. G D Em H Ääneti kuu käy laskemaan, Em H7 C Am H puissa lunta on valk - ea- naan, Em C kattojen päällä on lunta. Em H7 Em Tonttu ei vaan saa unta.
